Blogi

Blogi

Näytetään kirjoitukset tunnisteilla tuulilasi

Nähdäkö vai eikö nähdä? Asiaa tuulilasista osa 2

Tuulilasin vaihto uuteen, kallista vai ei?

Onko tuulilasin vaihto kallista? Halvimmillaan se voi olla jopa alle 300 euroa, mutta uusissa autoissa voi tuulilasiin olla kiinnitetty lukuisia varusteita, muun muassa sadetunnistin, antenni, lämmitys tai vaikkapa kaistavahti. Tällöin hinta on tietenkin kalliimpi, jopa yli tuhat euroa. Joitain toimintoja voi olla mahdollista jättää pois uuden lasin asennuksen yhteydessä, mutta tämä on autokohtaista.

Nähdäkö vai eikö nähdä? Asiaa tuulilasista osa 1

Autosi tärkein lasi

Tuulilasi on vanha keksintö. Lasi on tietenkin vielä paljon vanhempi. Tuulilasin erottaa auton muista laseista eräs tärkeä seikka, nimittäin se, että se on laminoitu. Laminointi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ohuita lasikerroksia on liimattu toistensa päälle siten, että tuulilasista näkee edelleen läpi, mutta lasi on erittäin vahvaa. Näin tuulilasi pysyy yhtenä kappaleena ja paikallaan vaikka siihen ajon aikana osuisikin vaikka pieni kivi. Tarpeeksi suuresta voimasta tuulilasi säröytyy mutta ei hajoa pieniksi palasiksi, kuten auton muut lasit, jotka ovat ”turvalasia”, mutta se onkin jo toinen tarina.

Talviset autot ovat taidetta

Pimeä pakkasaamu, kohmeiset sormet ja jäisten autonlasien rappaus – kuulostaako tutulta? Meille suomalaisille talviautoilu on arkipäivää, ja jäinen auto usein vain ärsyttävä hidaste. Joskus kannattaa kuitenkin tarkastella hieman tarkemmin, mitä talvi on auton pintaan loihtinut. Seuraava kuvasarja todistaa, että talviautoilusta voi löytää myös esteettisiä puolia!

Monta vaaraa ompi eessä

Luin lehteä ja hämmentelin kahvia. Kaihoisasti muistelin Ainon koulun aloitusta rapiat 10 vuotta sitten. Eikun kohta jo 12 vuotta?

Kyl määki ja kylmääki Turuus

Olipa viileä heinäkuinen keskiviikko, kun tiirailin naarmuisen lasin läpi katujen nimiä.
Katkontie. Ketkuntie.
Läimäytin Fordin oven kiinni näemmä oikeassa osoitteessa Liedossa Kakontiellä.
Kuului inhottava kilahdus. Repsottava turvavyö pentele jäi väliin.
Sieluani riipi, mutta onneksi Ford säilyi ilman karskimpia kuhmuja.
”Kyl määki maar tolleen …” kuului vierestäni, haukunnan kera.
Seinässä komeili plakaatti ”Turun Murre”, sitä kiinnitti simpsakka neitokainen. Mukana oli muutama komea karvaturrikin. Katjahan se siinä.
Turun Murren Katja, armeijakaverin tytär - oli lupautunut opastamaan minua koirien käytössä tässä dekkaribisneksessä. Yksityiskohtiin ja ammattisalaisuuksiin menemättä.